Jäin torstaina yh:ksi, mies muutti pois. Tää oli pakollinen ratkaisu. En mä voi odottaa loppu elämääni että toinen muuttuu ja ongelmat mitä meillä oli sai mustakin hirveen ihmisen enkä mä oo sellanen nalkuttaja akka oikeesti :( Iltasin ku lapset on nukkumas ja hiljasta niin itku tulee, päivisin koitan vaan suoriutua ja suoriutua. Pikku jäbälle nousi tänään kuume ja toisella on keuhkoputkentulehdus joten salillekin pääsy tuntuu todella vaikeelta ja mä haluisin sinne purkamaan tätä pahaa oloa :( Ei auta ku kotona treenailla. Ennen ku kuume nous ni P oli mun apurina kyykätessä :)